http://www.youtube.com/watch?v=mLL23yzfGjk

Bill seisoi kotinsa ovella tuijottaen eteensä, kyyneleet valuen pojan meikin tahrimilla kasvoilla. Häntä ei satuttanut se, miten Tom oli valehdellut Billille kaiken olevan hyvin, häntä ei satuttanut katsoa, miten Tom istui
poliisiauton takapenkillä katsoen Billiä kaihoisasti, häntä ei satuttanut, miten Tom oli luvannut kaikkien asioiden järjestyvän. Tom oli rikkonut lupauksensa, hän lähti Billin luota, ikuisesti. Bill tiesi, ettei hän enää tapaisi
Tomia, ei hän halunnutkaan. Se, miten Tom oli joskus pienempänä luvannut olla aina Billin vierellä, hänen tukena ja turvana, satutti Billin suurta sydäntä. Tom oli pettänyt lupauksensa.

"Tom Kaulitz? Tule matkaamme", poliisi sanoi.

Bill muisti, kuinka joskus pienenä hän oli leikkinyt Tomin kanssa poliisia ja rosvoa, mutta Tom ei koskaan halunnut olla rosvo, ei hän halunnut olla rikollinen, murhaaja, tai mikä tahansa, ketä oli rangaistava. Tom ei
halunnut koskaan astua rikoksen polulle. Bill tiesi, että hänen elämänsä oli rakennettu valheiden verkostolle. Tom oli valehdellut jo silloin, hänen rakas kaksoisveljensä oli valehdellut. Totta kai se satutti, mutta Bill
rakasti Tomia kaikesta huolimatta.

"Mitä? Ei Tom ole tehnyt mitään, mistä häntä voisi syyttää", Bill huudahti hätääntyneenä.

Billin tuijottaessa tyhjyyteen, kyyneleet kuivuivat hänen poskilleen, jättäen mustat vanat jälkeensä. Bill lysähti voimattomana maahan maahan. Miten Tom oli saattanut tehdä jotain, mikä oli satuttanut Billiä suunnattomasti?
Bill odotti yhä, että joku olisi tullut kertomaan kaiken tämän olevan pilaa, hän odotti Tomin juoksevan nauraen Billin luo, mutta kukaan ei tullut lähellekkään Tomin ja Billin asuntoa.

"Tomia syytetään Georg Listingin murhasta. Todisteet puhuvat asiaa", toinen poliiseista tokaisi.

Tom tuijotti auton takaikkunasta ulos. Yksinäinen kyynel. vierähti pojan poskelle hänen muistellessaan Billiä, hänen veljeänsä itkemässä terassilla. Tom tiesi, että tämä oli veljessuhteen loppu, eihän voinut rakentaa luottamusta
uudestaan. Kaikki oli jo menetetty. Tomin elämä oli menetetty.

"Tomih? Miksi?" Bill käänsi kyyneleiset kasvonsa Tomiin.

Tom toivoi Billin vain ymmärtävän, käsittävän, että hän oli tehnyt kaiken sen suojellaakseen Billiä. Georg oli tiennyt liikaa Tomin ja Billin suhteesta, suhteesta, joka ei ollut enää pelkkä veljessuhde. Tom tiesi, miten
Georg olisi voinut kertoa lehdistölle, jollekkin henkilölle, jonka kautta kohta koko maailma olisi tiennyt asiasta. Se olisi tiennyt loppua sekä Tomille, että Billille. Tom halusi uhrautua Billin puolesta, hän halusi Billin
voivan hyvin, ainakin fyysisesti. Hän tiesi murhanneensa Billin sielun. Kaikki toivo, usko ja rakkaus olivat kadonneet jonnekkin aivojen sopukoille, mistä niitä ei enää löytänyt. Jäljellä oli vain suru ja tuska, jotka satuttivat
kumpaakin veljestä yhtä paljon.

"Bill, sä ymmärrät vielä joskus. Mä tein sen kaiken suojellakseni sinua", Tom kuiskasi.

Tom tiesi, miten pahasti hän murskasi veljensä sydämen, hän tiesi satuttaneensa Billiä enemmän, kuin kukaan muu oli koskaan satuttanut. Bill tiesi hänen veljeensä sattuvan, muttei hän osannut antaa anteeksi. Kaikki se oli
vain liian uskomatonta, liian epätodellista. Billin pahin painajainen heräsi henkiin, Tom oli herättänyt hänen uniensa hirviöt niiden ikuisesta unesta.

"Ei, en mä ymmärrä", Bill käänsi selkänsä Tomille ja purskahti loputtomaan itkuun.

Bill halusi ymmärtää, muttei hän ymmärtänyt. Tom halusi, että Bill olisi ymmärtänyt, mutta se oli mahdotonta. He tiesivät, etteivät koskaan pystyneet enää rakentamaan uutta luottamuksen verkkoa. Heillä oli koko elämä
aikaa sopia elämänsä suurin riita, mutta he eivät olleet tarpeeksi vahvoja aloittamaan kaikkea uudestaan, eivät olleet tarpeeksi vahvoja jatkamaan mennyttä. Kaksosten välinen side oli katkennut, murskaantunut palasiin.
Silti he tiesivät jäävänsä ikuisesti kaipaamaan toisiaan.

"Muista, että mä rakastan sua aina. Mä palaan vielä, lupaan sen. Mä en tule koskaan unohtamaan sua", Tom kuiskasi vielä viimeisen kerran ja lähti poliisien saattelemana ulos.

Bill kyllä tiesi näiden olevan hyvästit, ei hän jaksanut elää ilman veljeään, ei hän jaksanut elää ikuisessa tuskassa. Tom tiesi, että Bill rakasti häntä, vaikkei Bill enää itse uskonut siihen. Tom ja Bill kyllä tiesivät tämän olevan kaiken
loppu, mutta silti he rakastivat toisiaan, aina.
 

// Puolustuksesi sanon: Koitappa itse kirjoittaa krapulassa.